Minun Suomen reissuni aikana sain kuulla Kristiansandissa aukinaisesta työpaikasta, joka haki suomenkielistä työntekijää. Laitoin tietysti hakemusta menemään ja jäin jännityksellä odottamaan vastauksia ja kutsua haastatteluun. Työkokemukseni on aika yksipuolista hoitoalalta ja paikka johon hain halusi markkinointipuolen osaamista. Kotihoidossa työskennellesäni opin paljon hyödyllisiä taitoja kuten yhteenvetojen ja arviointien kirjoittamista, tietokoneosaamista, tiedonhankintaa ja puhelinkeskusteluja. Näistä olisi hyvin osa sovellettavissa työpaikan vaatimiin osaamisiin. Ajattelin, että kaiken tämän voisin sitten selittää paremmin siellä haastattelussa. Ja olenhan muutenkin nopea oppimaan. Tietysti mahdollisuudet olivat aika pienet norjankielentaitoni vuoksi, mutta pitihän sitä silti yrittää.
Vielä kolmen viikon jälkeenkään ei työnhakufirmasta ollut kuulunut pihaustakaan. Laitoin sähköpostia suht. pian hakemuksen jätön jälkeen, muttei siihen ikinä vastattu. Tänään sitten soitin ja kysyin, että onko paikka jo täytetty, sillä odottelen kutsua haastatteluihin. Nainen, jonka kanssa puhuin ei suostunut puhumaan englantia, eli juttelin tönköllä norjalla, johon hän vastasi ihan älyttömän nopealla temmolla vaikka minun kielitaidonpuutteeni ei varmasti jäänyt hänelle epäselväksi. Minulle jäi käteen puhelinkeskustelusta se, että minun taustani ei ollut sopiva työhön ja he palkkasivat jonkun muun. En sinänsä ole pettynyt etten saanut paikkaa. Se oli ihan ymmärrettävissä, mutta työnhakufirmalta aika tönkköä käytöstä. Olisivat laittaneet edes automaattisen viestin, että valinta ei osunut minuun ja ettei kiinnosta kutsua edes haastatteluun. Tai edes vastanneet sähköpostiviestiini minkä muutaman viikkoa sitten heille laitoin..
Harmi juttu, mutta positiivista tässä on se, että sä asioit norjan kielellä!! Nyt on pää avattu ja nyt puhutkin vain norjaa kaupoissa. Koska jos sä selvisit puhelinkeskustelusta norjalaisen kanssa, selviät kaupoissakin koska sen sanasto on helpompaa ja elekielen saa avuksi. Yllättävän huonoa käytöstä kyllä siltä firmalta. Alkeelliseenkin kohteliaisuuteen kuuluu vastata sähköpostiin.
VastaaPoistaJoo, kyllä mä olen alkanut käyttää kieltä aktiivisemmin. Ja nyt kun kerran ryhmäkin vaihtuu haasteellisempaan niin kaikki oppimiskeinot on otettava käyttöön! Oli kieltämättä tylyä toimintaa firmalta, mutta eipä siinä. Ihmisiä on moneksi.. :/
VastaaPoistaVoin lohduttaa sua samanlaisilla kokemuksilla puhelinkeskusteluista. Olen aloittanut norjaksi ja kertonut heti alkuun, että toivon, että puhuisimme hitaasti, kun olen vasta maahan tullut. Toisessa päässä vastataan, että hyvin menee, tosi hyvin puhut. Ja sitten se alkaa, norjalainen alkaa pupattamaan nopeasti kuin papupata ja mä putoon kärryiltä. Taitaa olla melko yleistä :)
VastaaPoistaJa samaa mieltä olen, sait huonoa palvelua. Itsekin hain yhteen kansainväliseen yritykseen tehtävään, yrityksestä ei ole kuulunut yhtään mitään kolmeen kuukauteen. Ajattelin jo, että tuollaiseen yritykseen en välttämättä edes haluaisi töihin... Ehkä tämäkin on yleistä sitten.
Älä lannistu, puhu sinnikkäästi norjaa ja vaihda lennossa englantiin, kun sanaa ei löydy. Kieltä oppii vain puhumalla.
Tsemppiä, itsekin vasta opettelen!
Mikähän siinä on, ettei omaa puhetahtiaan voi muuttaa asiakkaalle sopivammaksi. Sehän on heidän työtään. Työnhakijat sekä työnantajat ovat molemmat heidän asiakkaitaan. Kyllä on monesti tullut huomattua norjalaisten itsekeskeisyys ja asenne ulkomaalaisia kohtaan. Itse suomalaisena koen omalle kohdalle osuvan kriitiikin kyllä hyvin pieneksi, mutta luokkalaiseni kertovat milloin mistäkin heihin kohdistuvasta syrjinnästä. Kristiansand kaupunkina taitaa olla tosin vähän sisäänpäin kääntynyt ja kristillinen pieni kaupunki. Toivottavasti luokkalaiseni vain jaksavat yrittää sopeutua ja päästä yhteiskuntaan mukaan.
VastaaPoistaEhkä ensi kerralla haen töihin, kun kielitaitoni varmasti on hyvällä tasolla. Näin säästytään ainakin pettymyksiltä ja ehkä sitten sitä olisi jotkut tsäänssitkin saada paikka. Luovuttamaan tänne ei tultu.