maanantai 21. lokakuuta 2013

Mökkireissu 2/3

Perjantai 18.10.2013 - Reissu vuoristoon

Sää oli mitä parhain. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja ilma oli yllättävän lämmin. Tuulta ei juuri ollut, joten oli täydellinen päivä lähteä vuorille. Pakkasimme rinkkaan lämmintä vaatetta ja evästä. Tietysti myös termospulloon kahvia. Pukeuduimme lämpimästi ja lähdimme kävelemään. Päätimme mennä vuorelle, joka sijaitsi ihan mökkimme takana. Kävely ylös on aika rankkaa. Vuoret ovat sen verran jyrkkiä, että niille päästäksemme on meidän kiivettävä ja käytetävä paljon lihaksia, joita en tiennyt minulla olevankaan. Maisemat olivat upeat ja pysähdyin lähes joka viides minuutti ottamaan kuvia matkan varrelta. Totunkohan näihin maisemiin ikinä?


Alkumatkasta puut olivat hauskannäköisiä. ja mutkaisia.








Sen verran viileät ilmat, että vedet olivat jään alla.
Näitä perhosia lenteli vuorilla paljon.






Tällä kivellä oli levähdyspaikkamme. Istuimme hieman katselemaan maisemia. Näimme kotkan lentävän alla laaksossa. Oli muuten iso ja komea lintu. Harmiksemme kamera oli juuri sillä hetkellä rinkassa ettemme kerenneet ottamaan linnusta kuvia.

Mitä ylemmäs kipusimme, sitä karummaksi maisemat muuttuivat. 





Vuoren huipulla näimme alhaalla olevan mökkiyhteisömme.

















Vuoren huipulla oli puhelinkenttää, joten Kristian jutteli pitkään äitinsä kanssa puhelimessa. Mikäs siinä minulla oli maatessa ja odotellessa, antaen auringoon lämmittää kasvojani.










Variksia oli aika vuorilla paljon. 

Maisema oli kuin eri planeetalta.







Alemmas päästyämme saimme kävellä taas mutkaisten puiden lomassa.





Aloimme sitten olemaan jo sen verran lähellä autotietä, ettei maisema enää sen kummemmaksi siitä muuttunut. Löysimme metsästä poron sarvet, jotka vein mukanani mökille. Ajatuksena oli tuoda ne tänne Kristiansandiin, mutta ehkä se ei olisi niin kaunis näky täällä kaupunkiasunnossamme. Jotenkin sopi mökkimaisemaan enemmän. Reissumme kesti yhteensä noin viisi? tuntia. Nautimme kahvia ja jogurtteja ylhäällä vuoren huipulla. On se sinne pääsy vainniin palkitsevaa ja upea kokemus. Niin erilainen ympäristö mihin sitä suomalaisena on tottunut. Tulihan siinä samalla myös viikon treenit suoritetuksi.


2 kommenttia:

  1. Vau! Vau! Vau! Mä niin haluan tuonne kans!! Ihan mahtavia maisemia ja hienosti otettuja kuvia!

    VastaaPoista