Bailey ja Sissy
Synt.aika: 11.03.2012.
Ostimme kaksi tyttödegua Helsingistä, Itäkeskuksen Faunattaresta marraskuussa 2012. Tarkoituksenamme oli etsiä degut kasvattajalta, mutta pitkän tuloksettoman etsinnän jälkeen en löytänyt yhdenkään kasvattajan tietoja netistä. Laitoin useita ostoilmoituksia jyrsijäaiheisille sivuille vastauksia saamatta. Kasvatustoiminta suomessa oli siis erittäin vähäistä. Olimme pitkään katselleet eläinkaupan hyllyllä asustelevia deguja, mutta tiesimme niiden olevan kaikkea muuta kuin kesyjä unelmalemmikkejä. Minulla oli Itäkeskuksen asunnossani jo valmiiksi kasattu häkki vailla lemmikkejä ja Kristiankin oli sopivasti käymässä vierailulla Suomessa. Emme siis malttaneet enää odottaa vaan menimme Faunattareen ostamaan kaikki tarpeellinen mitä degut nyt sattuivat tarvitsemaankin sekä itse eläimet. Kannettavaa oli siis usean painavan muovipussilisen verran. Oli kylmä pakkasilta, joten päätimme mennä taksilla kotiin.
Degut olivat pitkään erittäin säikkyjä. Pienikin ääni säikytti ne piiloon, josta niitä ei kuulunut takaisin moneen toviin. Yritimme kesyttää niitä aloittamalla aivan pienistä teoista mm. laittamalla käytetty vaatekappale häkin sisään, jonka avulla ne tottuisivat meidän hajuun. Tämä ei vaikuttanut juuri mihinkään paitsi siihen, että unohdin yöpaitani häkin sisään, jonka seurauksena se päätyi loppujen lopuksi täyteen degujen nakertamia reikiä ja näin ollen siis käyttökelvottomaksi. Degujen elämänrytmikin meni sen mukaan, milloin valot sammuivat ja menin itse nukkumaan jolloin degut uskaltautuivat tulla esiin syömään ja mellastamaan tehden minun unensaamiseni lähes mahdottomaksi.
Kesytys lähti vihdoin täysillä käyntiin vasta kun keksimme siirtää degut pienempään käyttämättömänä lojuvaan terraarioon. Terraario oli sen verran pienikokoinen, etteivät ne päässeet juoksemaan kauas karkuun suorittaessani terraarion päivittäisiä puhdistustoimia. Aloin istumaan terraarion vieressä joka ilta muutaman tunnin verran pitäen kädessäni niiden ruokaa ja katsoen itse tietokoneelta tv-sarjoja. Tämä tekniikka tuotti tulosta ja degut oppivat pikku hiljaa, että enhän minä ollutkaan niin pelottava kun aluksi vaikutin. Enpä tästä voi deguja syyttää.
Nykyään degut asustelevat täällä Norjassa, Kristiansandissa. Ne ovat kesyyntyneet huomattavasti ja tuovat suurta iloa meidän arkeemme. Kesytysprojekti on silti vielä aluillaan ja toivon mukaan saamme joskus juoksuttaa siskoksia vapaana asunnossamme ja ehkä pidellä niitä sylissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti